Aamupaino on palautunut siedettäviin lukemiin, hyvä niin. Olen yrittänyt tsempata annoskokojen kanssa, liikkua enemmän ja syödä hiilareita vähemmän.
Olen ihan äärettömän surullinen ja ahdistunut ensi vuoden työtilanteesta, myös todella huolissani perheemme taloudellisesta tilanteesta. Katselin eilen illalla kaikenmaailman päiväraha-, asumistuki- yms. laskureita ja jos sille linjalle joudutaan, se tietää kyllä sen verran kovia aikoja että edessä on suomeksi sanottuna konkurssi. Eli asunnon myyminen alta jne. Mutta siellä ei olla vielä, yritän jotenkin jaksaa hymyillä ja selvittää kunnialla meneillään olevat työjutut. Oikeasti mieli tekis vain itkeä ja huutaa ja vollottaa.
Heräsin aamuyöllä tosi aikaisin ahdistukseeni ja aikani kieriskeltyäni lähdin lenkille. Juoksin nyt ekaa kertaa Nike Free -tossuilla (viimeksi sauvakävelin) ja kyllä ne rasittaa jalan lihaksia ihan eri tavalla kuin hyvin tuetut ja vaimennetut kengät. Mutta en kyllä vielä tiedä kumpi on parempi. Ehkä hyvä kombinaatio olis juosta pidemmät lenkit vaimennetuilla kengillä ja lyhemmät näillä 'tossuilla'. Tämän aamuinen lenkki oli suureksi osaksi hidasta tunnustelua, lopussa vedin reilun kilsan kovempaa.
Mut juoksu 50 min 25 s, kulutus 375 kcal josta 27 % rasvaa, keskisyke 138, juostu matka 6.1 km.
Päivän syömiset:
- päärynä
- kahvia, mysliä ja maustamatonta rasvatona jogurttia